On aika reflektoida vuotta 2025.
Huh, olipas vuosi!
Ennenkun tekstiseinämä nousee, yksi huomio: Tän kirjoitukseni kokonaan lukemiseen upotat noin 3–5 minuuttia elämästäsi, jos niin päätät tehdä.
Vuoden mittaan sain harvinaisen paljon aikaiseksi, vaikka välillä aikataulujen kanssa olenkin saanut tapella. Päätin koostaa tähän julkaisuuni muutamia tilastoja, joita kaivelin eri sovellusten uumenista. Tilastojen ohella saatte myös ihailla tai kauhistella, lukijan näkökulmasta riippuen, hieman inhimillisempää ajatusvirtaa menneen vuoden arjesta.
Junamatkoja tuli tehtyä aivan hulppea määrä. Viime vuonna junamatkailuni määrä yli kaksinkertaistui (vrt. 2024. 9940 km / 97 tuntia), ja siihen selitys löytyykin menojen määrästä. Toisaalta olen erittäin kiitollinen tästä hulppeasta matkamäärästä – 225 tuntia aikaa olla omien ajatusten kanssa kaiken muun hektisen meiningin keskellä, välillä nukkuenkin.
Kodiksi olen saanut menneen vuoden aikana kutsua lukuisia paikkoja Raision ohella. Helsingissä öitäni vietin pääosin Kluuvin ja Kampin maisemissa, mutta myös välillä Katajanokan, Jätkäsaaren ja Pasilan tienoilla. Jatkuvan muutoksen keskellä turvan tuntua toivat tutuiksi koituneet kahviloiden baristat, yöpaikkojen respojen työntekijät & aulabaarien baarimikot.
Instagramissa päivittelin vuoden aikana tuhatkunnalle seuraajalleni sekalaisesti arjestani ja mietteistäni. Stooryjä julkaisin jumalattoman määrän, feed-postaukset pysyivät maltillisemmissa määrissä (kuten aiemminkin).
Tänä vuonna tosin häkellytti kuinka moni sisältöjäni todella näkee algoritmien ansiosta. Vaikka seuraajamääräni on edelleen tyypillinen aktiiviselle nuorelle, ovat sisältöni tavoittaneet yli 10 000 käyttäjää kuukausittain. Näyttökerratkin tekivät vuoden aikana massiivisen loikan, kun sisältöni saivat syksyn aikana 30 päivän sisällä parhaimmillaan 325 tuhatta näyttökertaa.
Instagramin potentiaali on jo valjastettu, joten nyt herääkin kysymys: Pitäisiköhän vuonna 2026 aktivoitua myös paremmin LinkedInin, Threadsin ja kenties TikTokin puolella? Tavallaan LinkedIn tuntuu kankealta ja epäaidolta öyhöttämiseltä, jos sinne massana alkaa tavaraa tuppaamaan. TikTokissa sitten mietityttää aika monet muut seikat.
Elämme aikaa järkyttävän infoähkyn keskellä. Vuoden aikana varsin epäterveellistä Hesari-doomscrollausaddiktiotani on onneksi lieventänyt Uusi Juttu kuunneltavine juttuineen, mutta kulutustottumuksissani median parissa on vielä kehitettävää.
Infoähkystä toki ei voi puhua vain median näkökulmasta, vaan myös käytännönläheisemmin omasta arjesta. Sähköpostiin on kilahtanut järkyttävästi asiasisältöä (siis settiä, jota täytyy oikeesti ajatuksella lukea, niiden Iittalan ja Finlaysonin uutiskirjeiden ohella :D) vuoden mittaan, puhelin on värähdellyt minuuttien sisään maanjäristysten edestä & viestisovellukset ovat tuntuneet tukkoisilta päivänkin tauon jälkeen avattaessa.
2 push-ilmoitusten määrän keskiarvo puhelimella per päivä välillä 1.4.–31.12.2025
Havahduin vasta loppuvuodesta siihen paljonko tätä tavaraa prosessoitavaksi päivien mittaan oikein tuleekaan. Hengästyttävä huomio. Jos jollain on vinkkejä tällaisen tekstimäärän prosessoimiseen hieman vähemmällä energiamäärällä, allekirjoittaneelle saa mielellään pistää sähköpostia.
Ja sitten se aihe, mistä aina kaikki kyselevät. Miten jaksan?!?! Erinomainen kysymys. Kalenterini ovat olleet vuoden mittaan pullollaan, ja loppuvuosi etenkin oli minuuttiaikataulutettua. Muutamaan otteeseen sain kalenteriäpin jäätymäänkin vuoden mittaan avatessa… edelleen pohdin et miten mä tässäkin onnistuin?
Oloni on kevyt tyylikkään ja modernin minimalistisen huoneen penkillä istuessani, elämääni reflektoidessa.Ote päiväkirjamerkinnästäni
29. elokuuta 2025
Veikkaan, että jaksamisen salat löytyvät intohimosta tekemiseen & arjen pienistä luksuksista. Kahvikupin (tai salted caramel frapinon yhdellä espressoshotilla) ääreen istahtaminen kokousten välissä, teen tai kaakaon hörppiminen junassa ja täyttävät ateriat ovat pitäneet pinnalla. Erilaisten tilojen yksityiskohdista – ylipäänsä varmaan kauniista asioista – nautiskelu on myös varmasti kohentanut omaa olotilaa.
Muutoin kehoa ja mieltä rasittavan elämäntavan keskellä on toki isossa roolissa olleet myös tietyt valinnat. Alkoholijuomia 18–vuoden hulppeasta saavutetusta iästä huolimatta hörpin vuoden mittaan viisi kertaa %-viinejä tiedän täsmäluvun, koska näkin löytyy kalenterista, meinaa lähdin oikein intohimolla selvittelemään aina mahdollisuuksien mukaan alkoholittomia vaihtoehtoja. Fabianinkadun ja Espan Free Spirit -myymälät tulivatkin tutuiksi kattavine 0 % -viinivalikoimineen.
Tässä nyt jännästi tilastossa tuo hähmäinen prosenttiluku henkilökohtaisista menoista. Siihen on poimittu kotikalenteristani (joka on siis yksi kuudestatoista) kaikki menot, eli lukuun sisältyy käytännössä junassa istuskelut, kulttuuritapahtumissa piipahtamiset, seurustelusuhteiden parissa vietetty aika, kavereiden ja sukulaisten näkemiset, majoitusvaraukset ja ravintoloiden pöytävaraukset – Ja tietty lääkärillä ravaamiset myös.
Nyt kun on puhuttu paljon tekemisistä ja aikaansaamisesta, täytyy myös tuoda esiin niitä juttuja, mitkä on menneet päin honkia. Ihan tarkoituksellisesti on tuosta kalenterimerkintöjen viikkomääräisestä keskiarvosta jätetty lukujärjestyksen mukaiset oppitunnit (jotka myös kalenteristani siis löytyvät) pois, meinaa kaikki Helsingissä sun muualla ravaaminen on vienyt aikaa pois opinnoilta.
Syyslukukauden viimeisellä viikolla itkin miltein univajeen keskellä onnesta huom! tää ei oo sarkasmia kun sain istua melkein joka oppitunnin normaalisti, ilman keskeytyksiä, lukion lukuisten luokkien (epämukavilla) penkeillä. Valehtelisin jos sanoisin, ettei naaman näyttäminen koulun käytävillä olisi joskus hävettänyt poissaolojen ja rästien takia. Onneks meiän opet on symppiksiä ja tsemppaa mua kaikesta huolimatta.
Helvetin suorituskeskeinen vuosi takana, mutta tällaiseksi olen oppinut itseni tuntemaan ja hiljalleen nämä piirteet myös hyväksymään :D. Vuonna 2026 taas näytetään maailmalle astetta hullummin, mitä kaikkea tyhmää ja upeaa ihmismieli voikaan aikaiseksi saada.
Kiitos jokaiselle,
joka on minua sietänyt
ja jokaiselle,
joka on minua tukenut!
Hejdå 2025, tervetuloa tänne vaan 2026!
Vuoden 2025 nostoja
Lempikirja: Markku Henrikssonin Yhdysvaltain idea.
Voimabiisit: Näitä oli tänä vuonna liikaa listattavaksi.
Siistein outo juttu, mitä tein: Kirjoitin kappaleen verran tekstiä Suomen vapaaehtoiseen maaraporttiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteista.
Parhaat kohtaamiset: Olihan herra tasavallan presidentin tapaaminen päheetä, mutta arjen pienet huomaamiset oli parhaita. Se kun väki moikkaili koulun käytävillä, naapureiden & junien konnareiden hymyt ja tietty kaverit.
Oudoin (toteutettu) idea: ”Perustanpa privainstan, johon voi helvetillisen seuraajaseulonnan ohella myös epäinhimillisen suurella kuukausihinnalla ostaa pääsyn. Maksutapana tietty käy myös Klarna.”
Syödyin (lempi)ruoka: Tacot. Kotona ja reissussa.
Eniten petettyjä lupauksia: Minulta parturilleni. Oon käyny siellä vuoden sisään ehkä kolme kertaa kun tarkotuksena on ollut käydä 2 kk välein.